
Osaaminen on nykyään kovaa valuuttaa. Kun löydät oikeanlaisen henkilön, hänen osaamisensa voi nostaa yrityksen uudelle menestyksen tielle. Jos taas satut työllistämään väärän henkilön, tämä tie voi tulla astetta kalliimmaksi. On arvioitu, että joka kymmenes tehty rekrytointi menee pieleen. Se maksaa suomalaisille yrityksille miljardeja euroja vuodessa. Katsotaanpa, mikä virheellisissä rekrytoinneissa maksaa, miksi se menee alun alkaenkin pieleen ja miten virheet voi välttää.
Näin paljon pieleen mennyt rekrytointi maksaa
On fiksua asettaa tarkka luku sille, mitä pieleen mennyt rekrytointi maksaa työnantajalle. Summa vaihtelee riippuen kulloisestakin palvelutyypistä ja siitä, kuinka kauan ongelmien havaitseminen ja korjaaminen kestää. Arvioitu keskimääräinen summa on kuitenkin noin 70 000 euroa. Jos kyseessä on johtotehtävä tai asiantuntijapalvelu, summa voi nousta vieläkin korkeammaksi. Väärään henkilöön panostaminen tuo myös muita kielteisiä vaikutuksia, joille on vaikeaa asettaa hintalappua – mutta se maksaa joka tapauksessa liikaa.
- Ensinnäkin, itse rekrytointiprosessi maksaa. On syytä varata resursseja vaatimusprofiilin luomiseen, mainosten tekemiseen ja julkaisuun, hakijoiden suodattamiseen, haastatteluihin, arviointiin jne. Oikean henkilön löytäminen on sijoitus, joka edistää yritystä ja tuo tuottoja pitkällä aikavälillä. Jos rekrytointi menee kuitenkin pieleen, joudut aloittamaan koko prosessin alusta.
- Uuden työntekijän perehdyttäminen syö aikaa ja resursseja. Useiden työntekijöiden on priorisoitava omat työtehtävänsä uudelleen voidakseen kouluttaa uutta työntekijää. Jos henkilö ei sovi työhön, myös tämä prosessi täytyy toistaa uudelleen.
- Henkilö, joka ei suoriudu työstään, ei sabotoi ainoastaan omia tehtäviään. Hän vaikuttaa myös muun tiimin tehokkuuteen ja työmoraaliin. Lisäksi esimies joutuu keskeyttämään omat työtehtävänsä ratkaistakseen syntyneet ongelmat. Jos virheellisesti rekrytoitu henkilö on esimies, tämä voi vaikuttaa myös useiden työntekijöiden motivaatioon ja tuottavuuteen.
- Asiakkaat, jotka eivät saa odottamaansa palvelua, voivat pettyä ja vaihtaa kilpailijaan.
- Jos pieleen mennyt rekrytointi luo suurta tyytymättömyyttä henkilöstön keskuudessa, he voivat alkaa kyseenalaistaa johdon kykyjä ja osaamista. Tämä voi johtaa konflikteihin – yleensä tyytymättömyyteen ja motivaation heikkenemiseen – ja työntekijät alkavat etsiä toista työpaikkaa..
Miksi rekrytointi menee pieleen ja miten onnistut
Jos joka kymmenes rekrytointi menee pieleen, luku on tarpeettoman suuri. Tarkastellessasi lähemmin syitä virheelliselle rekrytoinnille huomaat pian, että voit tehdä monenlaisia virheitä, jos et käytä riittävästi aikaa ja resursseja oikean henkilön löytämiseen.
- Epäselvä vaatimusprofiili. Et ole muotoillut tarpeeksi selkeästi itsellesi tai hakijoille, millaisen henkilön tarvitset työtehtävään.
- Tehtävän täyttämiseen liittyy aikapaineita, joten palkkaat kiireessä henkilön, joka on ”good enough” eikä täysin oikea.
- Keskityt liikaa osaamiseen ja unohdat arvioida, sopiiko henkilön persoonallisuus oikeasti organisaatioon.
Rekrytointiprosessille on hyvä sallia tarpeeksi aikaa – sekä vaatimusprofiilin suunnittelulle että oikean henkilön löytämiselle. Työkalut, kuten työanalyysit, taito- ja persoonallisuustestit sekä jäsennellyt haastattelut, tekevät rekrytoinnista entistä tehokkaampaa ja tarkempaa. Kyse on kuitenkin myös kykyjen löytämisestä. Kaikki työnantajat eivät tiedä, miten löytää ja houkutella oikeanlaisia ihmisiä yritykseen. Vain puolet suomalaisyritysten rekrytoinneista koetaan erittäin onnistuneiksi. Jos haluat oikeasti tavoittaa tarvitsemasi osaamisen ja näyttää olevasi paras työnantaja, sinun on luotava ja välitettävä selkeä ja houkutteleva kuva itsestäsi työnantajana. Vahva työnantajabrändi helpottaa oikeiden henkilöiden palkkaamista, jolloin vältyt kalliilta virherekrytoinneilta.